Kypros (tai pikemminkin sen eteläinen, kreikkalainen osa) on Euroopan Unionin kolmanneksi pienin jäsenvaltio, joka harvoin nousee meillä uutisiin. Lähinnä tämä Välimeren saarivaltio mielletään meillä aurinkoiseksi lomakohteeksi, ehkäpä joku muistaa sen halloumin kotimaaksi.
Vuonna 2012 Kypros kuitenkin nousi Kreikan vanavedessä uutisotsikoihin. Tuolloin eskaloitunut Kreikan velkakriisi heijastui voimakkaasti myös Kyprokseen. Kreikkaa syytettiin etenkin pohjoisessa Euroopassa holtittomasta ja edesvastuuttomasta taloudenpidosta – kasinotermein ilmaistuna maa oli nostanut ilmaiskierroksia ilman talletusta kerta toisensa jälkeen ja uhkapelannut muiden rahoilla.
Kyproksen talous läheisesti kytköksissä Kreikkaan
Isomman naapurin ja henkisen isoveljen kriisi paljasti ikäviä totuuksia myös pienen saarivaltion talouden tilasta. Sekä viennin että tuonnin puolella Kreikka oli Kyproksen tärkein kumppani – noin viidenneksen osuus molemmissa. Oli siis päivänselvää, että moninkertaisesti isomman talouden ja väestöpohjan maan kriisi heijastuisi Kyproksen talouteen.
Kyproksen kolme suurinta pankkia olivat kaikki läheisesti kytketty erilaisten järjestelyjen ja intressien kautta juuri Kreikan talouteen. Sekä Kypros että Kreikka kuuluivat euroalueeseen, joten mahdollisia oman valuutan mahdollistamia pelastustoimiakaan ei voitu tehdä.
Kypros päätyi tammikuussa 2012 roskalainaluokkaan ja saman vuoden juhannuksen jälkeen maa esitti euromaille virallisen avunpyynnön saadakseen kriisilainaa. Jo aiemmin maa oli saanut Venäjältä 2,5 miljardin euron suuruisen lainan. Venäjän intressit ovat aina olleet vahvat Kyproksella maan strategisen sijainnin sekä suuren venäläisen emigranttiyhteisön vuoksi.
Venäläiskytkökset ovat olleet myös kritiikin aiheena, ja kyproslaisten pankkien ja maahan perustettujen yhtiöiden kautta kulkeva venäläinen raha on herättänyt EU:ssa monien epäilykset. Mitenkään uusi tämä tilanne ei kuitenkaan ole, sillä Kypros nousi tärkeäksi venäläisen pääoman kohteeksi jo heti Neuvostoliiton hajoamisen vanavedessä.
Näiden lainojen alla pelastettiin maan konkurssikypsiä pankkeja, aivan kuten esimerkiksi Espanjassa samaan aikaan. Lisäksi niillä pidettiin julkinen sektorin pyörät joten kuten pyörimässä.
Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston hätälainojen seurauksena Kyproksen tuli suostua talouden sopeutusohjelmaan. Vastaavat ohjelmat nähtiin näissä tilanteissa myös Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa. Sopeutusohjelman toimenpiteisiin kuului muun muassa Laiki-pankin sulkeminen, koko finanssisektorin uudelleenpääomitus, rahanpesun vastaisen ohjelman soveltaminen, julkisen sektorin budjettivajeen konsolidaatio ja yksityistämisohjelma.
Ymmärrettävästi sopeutusohjelma herätti Kyproksella myös paljon kritiikkiä ja vastustusta. Maan puoluepoliittisella kentällä reaktiot sopeutusohjelmaan ovat näkyviä yhä edelleen. Huomioitavaa on, että Kyproksellakin populistinen retoriikka on saanut paljon kannatusta ja tilaa, mutta toisin kuin monissa läntisen ja pohjoisen Euroopan maissa, Kyproksella populismi on ollut hyvin vasemmistosävytteistä. Tämän voi arvella johtuvan osittain myös talouden sopeutusohjelmasta.
Miltä näyttää Kyproksen talous vuonna 2019?
Sopeutusohjelman edellyttämien toimenpiteiden aktiivinen implentointivaihe on nykyisin jo ohi, ja Kyproksen talouden tila näyttää valoisammalta. Talouskasvuksi on vuodelle 2019 arvioitu 3,5 prosentin kasvua, mikä on hiipuvan talouskasvun aikana varsin hyvä luku – jopa tuplasti parempi EU:n keskiarvoa.
Samaten maan työllisyys alkaa olla hyvissä kantimissa. Siinä missä kriisin pahimpina aikoina vuonna 2013 työttömyysprosentti oli 16 prosentissa, on se saatu alas 7 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin edelleen suhteellisen korkeaa. Vuonna 2019 on laskettu tapahtuvan myös käännekohdan, jossa julkisen velan lasketaan putoavan alle 100 prosenttiin BKT:stä.
Kreikka on edelleen Kyproksen tärkeä kauppakumppani, mutta varsinkin vientipuolella sen merkitys on vähentynyt. Ruokatarvikkeiden vienti, teollisuus ja turismi ovat merkittäviä sektoreita, samaten laivanvarustustoiminta. Matala verotus houkuttelee maahan paljon offshore-yritystoimintaa.
